Lääkärineuvola 5

Neuvolalääkäri 24.2.2010

Raskausviikot 27+2

RR 123/79

painoa +500g/vko (apua, kohta rikotaan taas uus kymppi)

Hb 126

Sf-mitta 24 (jos osaan tuon neuvolakortin kaavion tulkita, niin keskikäyrällä mennään mahan kasvun suhteen)

Mölliäisen syke (onneks omaa ei mitattu) 142

Vauva poikittain mahassa. Mölliäinen ei seuraa isoveikkansa jalanjälkiä. Paavo asettui lähtöasemiin jo puolenvälin maissa...

Verestä oli se öö... vasta-ainetitteri hävinnyt. Silti tarvitsee käydä verikokeissa ja nyt tästä eteenpäin nimenomaan käydä. Neuvolajärjestelmä on taas uusiutunut eikä ne ota verikokeita siellä. Täytyy siis tallustaa lähetteen kanssa laboratorioon otattamaan kokeita. Idioottimaista! Just kun ehti taas ajatella, että terveydenhuollossa sentäs neuvolatoiminta toimii hyvin. Eihän siinä tallustamisessa mitään vikaa ole, vaan siinä, että kun kaikki laboratoriokokeet on keskitetty keskusterveysaseman laboratorioon, joutuu siellä odottamaan yleensä aika kauan vuoroaan. Onneksi Mies on iltatöissä, ettei tarvitse Paavoa ottaa mukaan sinne odotusaulaan...

Olo on muuten aika uupunut. Neljättä viikkoa valuva nenä ja liitoskivut, suonenvedot ja levottomat jalat eivät oikein edistä jaksamista. Neuvolalääkäri oli kirjoittamassa taas sairaslomaa, vaan yritin sanoa, etten voi jäädä, koska oppilaille ei saa sijaista... Ennen kuin kukaan ehtii varoitella, tunnistan kyllä lomantarpeeni sitten, kun olo on jo niin kauhea, ettei muuten pärjää kuin jäämällä kotiin. Tällä hetkellä työnteko tuntuu hyvältä vaihtelulta lapsen- ja kodinhoitoon, vaikkakin se (työ) ainakin nyt hiihtoloman kynnyksellä tuntuu TODELLA raskaalta. Onneksi Mies sai järjestettyä yhteen paikkaan sijaisen, joten todennäköisesti pääsen vähentämään työtaakkaani yllättävän pian. Jes!

Lomalla käymme kyläilemässä molemmissa mummoloissa sekä kavereiden luona ja harvinaista kyllä, ehdimme olla pari päivää ihan vaan kotona keskenään. Luksusta! Lisäksi ajattelin olla niin ahkera ja aikaansaava, että täytän äitiysrahapaperit ja menen KELAlle istumaan ja selittelemään maanantaina.

Tänään lähdemme laulamaan ja soittamaan ystäväni tyttären nimiäisiin. Vähän jänskättää, minkä nimen he ovat päättäneet lapselleen antaa. Toivottavasti ei ole sama kuin meidän tyttönimiehdotus... (kauhea sana ja kauhea ajatus) :)